Väitöskirjani ensimmäinen vertaisarvioitu artikkeli julkaistiin Sukupuolentutkimuksen seuran Sukupuolentutkimus -Genusforskning -lehden numerossa 4/2021. Artikkelini on Kalju nainen ja naiseuden normi— hiuksettomuuskeskustelu suomenkielisessä lehdistössä 1990-2018.
Tässä väitöskirjani ensimmäisessä osuudessa tarkastelen sitä, miten naisten kaljuus on näkynyt suomenkielisessä sanomalehdistössä vajaan kolmenkymmen vuoden aikajakson aikana sekä sitä, millaisia muutoksia ajanjakson aikana on tapahtunut lehdistön tavassa kirjoittaa ja kertoa naisten kaljuudesta.
Aineistonani minulla on artikkelissani ollut Kansalliskirjaston ja Sanoma-arkiston digitoidut lehtikirjoitukset 13:sta eri sanomalehdestä. Artikkelin aineiston kokoamisen aikana korona-pandemia oli aluillaan, joten mahdollisuus käyttää digitaalista ainestoa oli helpotus.
Artikkelissani osoitan, että hiukset liitetään edelleen vahvasti osaksi naisten ulkonäköä. Naisten hiuksettomuus on kirjoituksissa kyteketty osaksi sairausdiskurssia tai esimerkiksi radikalismia ja muotia. Kuitenkin on huomattava, että tarkastelemani ajanjakson aikana tapahtui muutos: naisten kaljuutta alettiin käsitellä laajemmin lehdistössä 2000-luvun kuluessa ja lisäksi tapa, jolla kaljuista naisista puhuttiin, muuttui positiivisemmaksi ja ihmisläheisemmäksi. Samalla naisten kaljuuteen yhdistetty häpeäntunne väheni julkisen kaljuudeen kasvaessa.
Jos oma tutkimusaiheeni tai karvat osana sukupuolikeskustelua kiinnostaa, suosittelen hankkimaan lehden käsiinsä. Lehti on karvanumero, joten siitä löytyy myös useampi muu kirjoitus karvoista ja niiden merkityksestä.
Hiukseton nainen 