Teen Turun yliopiston etnologian oppiaineeseen väitöskirjaa siitä, miten naisten hiuksettomuus on koettu ja ymmärretty suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Naisten hiuksettomuus on ollut pitkään vaiettu ilmiö Suomessa. Asian peittely johtuu siitä, että hiukset ovat olennainen osa länsimaista kauneuskäsitettä ja naisten kaljuudella on suuri painolasti. Naisten hiuksettomuus nähdään usein negatiivisessa valossa ja se assosioituu kulttuurissamme muun muassa sairauteen, radikalismiin ja häpeään.
Ajatus siitä, että hiukset ovat naisen kruunu, on vallalla oleva normi. Samaa ideaa toistaa toive naisten ihokarvoista: karvattomuus on haluttua ja toivottua kaikkialta muualta ruumiista kuin päästä: ”oikealla” naisella on hiukset. Nämä asenteet ovat kuitenkin murroksessa. Naisten hiuksettomuus on muuttunut näkyvämmäksi Suomessa viime vuosisadan lopulta lähtien.
Tutkimuksessani selvitän muutosta asenteissa naisten hiuksettomuutta kohtaan ja hiuksettomuuden näkymistä niin naisten omissa kokemuksissa kuin julkisessa keskustelussa. Väitöskirjani keskiössä ovat yksittäisten ihmisten kokemukset, joita peilaan laajempaan historialliseen kontekstiin.
Tänne nettisivuille päivitän tutkimukseni edistymisestä ja sen eri vaiheista. Tervetuloa mukaan seuraamaan projektia!
Hiukseton nainen 